The Registrar
European Court of Human Rights
Council of Europe
F–67075 STRASBOURG CEDEX


VALITUS EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIMEEN


Valittaja Olli Keränen
Aittakarinkatu 6 as 2
26100 Rauma

Korkea sopimusosapuoli

suomen tasavalta


Päätös jota valitus koskee

Turun hovioikeus 7.4.2010 nro 829, valituslupaa korkeimpaan oikeuteen ei myönnetty. (Päätös 13.9.2010, ks liite)



VALITUS

Tämä on ensimmäinen kirje valitukseeni, myöhemmin tulen esittämään koko valituksen.

Valitan lasteni huoltajuusoikeudenkäynnistä, joka ei ollut oikeudenmukainen jäljempänä kuvatulla tavalla. Oikeudenkäyntiin liittyy monia muita päätöksiä ja erilaisia raportteja ym. jotka haluan tuoda ihmisoikeustuomioistuimelle todisteena, en valittaa niistä. Osasta päätöksiä on mahdollista vielä valittaa, ja koska huoltajuusoikeudenkäynti on jo ohi, ja siihen on mahdotonta enää vaikuttaa, haluan edelleen ajaa muiden kuin oikeuden päätöksien kumoamista ja asioiden tutkimista.

Todisteena tulen esittämään mm. poliisin ja syyttäjän päätöksiä, jotka ovat vaikuttaneet oikeudenkäyntiin. Mm. näistä päätöksistä haluan vielä kannella suomalaisiin järjestelmiin, vaikka se todennäköisesti onkin tehotonta. Mikä myös tullaan osoittamaan todisteilla. Osa asiaan liittyviä todisteita on äänitallenteita.


Epäkohdat ja oikeudenloukkaukset lasten ja minun kohtelussani ovat tiivistettynä olleet seuraavat:

1.Huoltajia ei kohdella Suomessa tasa-arvoisesti, ns. lähihuoltajalla katsotaan olevan oikeus päättää yksin lasten asuinpaikka.
2.Johtuen kohdasta 1. Suomen viranomaiset voivat salata lasten asuin- ja olinpaikan toiselta huoltajalta.
3.Johtuen kohdasta 1. eivät viranomaiset lasten kaappaus/omavaltaisen huostaanoton tapahtuessa ryhdy toimeen lasten edun varmistamiseksi, eivätkä kunnioita lasten oikeutta molempiin vanhempiin. Sopimuksilla tai tuomioilla lasten asumisesta ei ole mitään merkitystä jos lähivanhempi haluaa muuttaa ja viedä lapset mukanaan.
4.Johtuen kohdista 1, 2. ja 3. ei lasten huoltajuudesta käytävä oikeudenkäynti voi olla tasapuolinen ja lasten etua ajava, koska ns. lähivanhemmalla on viranomaisten mielestä oikeus erottaa lapset toisesta vanhemmasta. Tämä erottaminen ei voi olla vaikuttamatta vanhemmuuden arviointiin, ja antaa lähivanhemmalle mahdollisuuden vaikuttaa lapsiin.
5.Viranomaiset ovat valmiita varmistamaan oman kantansa toteutumisen ja toimintansa salaamisen käyttämällä rikollisia keinoja.
6.Poliisi ei Suomessa tutki huoltajuusriitoihin liittyviä tutkintapyyntöjä
7.Poliisi ei tutki sosiaaliviranomaisiin kohdistuvia tutkintapyyntöjä
8.Poliisi ei tutki käräjäoikeuksiin liittyviä tutkintapyyntöjä
9.Syyttäjät eivät poikkea poliisin päätöksistä
10.Syyttäjien päätöksistä ei voi kannella valtakunnansyyttäjälle
11.Oikeuskanslerinvirasto ei kunnioita ihmisoikeuksia ja tekee päätöksiä perehtymättä edes todistusaineistoon.
12.Käräjäoikeuden istuntoja peruutetaan selvästi tekaistujen syytösten nojalla
13.Käräjäoikeus voi tehdä perusteluihinsa nähden täysin päinvastaisen päätöksen ilman, että hovioikeus puuttuu asiaan
14.Käräjäoikeuden toiminta perustuu selvästi kohtiin 1, 2, ja 3, koska se voi jättää selvitykset huomioimatta ja sisällön ymmärtämättä.
15.Hovioikeus voi jättää todistusaineistoa ottamatta vastaan, huolimatta siitä että valmistelija on todennut sen mahdottomaksi.
16.Hovioikeus voi kieltää puhumasta menneisyydestä, vaikka toisella vanhemmalla ei ole muuta, koska lapset on viranomaisten tuella eristetty hänestä. Menettely asettaa vanhemmat eriarvoiseen asemaan, toinen vanhempi voi todistella hyvää huolenpitoaan ym. todistajien kautta, toinen ei, koska lapset eivät ole tavanneet toista vanhempaa juuri lainkaan.
17.Lasten omavaltaista huostaanottoa ei Suomessa pidetä rikoksena, ainoastaan lapsikaappausta. Suomessa on viime aikoina tuomittu ainakin kahdessa tapauksessa lapsensa ulkomaille vienyt ja isästään eristänyt äiti. Silti Suomen sisällä omien lasteni kohdalla neljän kuukauden totaalista eristämistä isästä ei ole pidetty edes mitenkään paheksuttavana.

Nämä edellä ollet seikat ovat todistettavissa, selostus varsinaisessa valituksessa. Mainitut seikat tekevät ns. etävanhemmalle täysin mahdottomaksi saada aikaan lasten etuun keskittyvän selvitystyön jonka perusteella lasten asuinpaikka päätettäisiin.



Viranomaisten ja oikeuksien toiminta loukkaa ainakin seuraavia ihmisoikeussopimuksen artikloja:

6.Artikla: Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

suomen valtion harjoittama lainvastainen lähivanhemman oikeuksien ajaminen lasten ja etävanhemman oikeuksia polkemalla ei voi olla vaikuttamatta oikeudenkäyntien lopputulokseen. Näistä lisää seuraavissa kohdissa.
Oikeudenkäynneissä todisteita voidaan jättää ottamatta vastaan ja jopa hävittää tai hukata, ja kieltämällä vanhoista asioista puhuminen oikeudenkäynnistä luodaan epäoikeudenmukainen tilanne. Jäljempänä mainituista syistä, mm. muutto-oikeuden tulkinnan vuoksi, tilanne ei voi olla tasa-arvoinen.
Omia lapsiani koskeva tuomio, joka on jo käräjäoikeuden antama, on selvästi puolueellinen. Todistustaineistoa ja hankittuja selvityksiä on luettu väärin, ja viimeiseen saakka ennen lopullista päätöstä on selvää, että tulen saamaan lasteni huoltajuuden. Kunnes yht'äkkiä ainoana perusteena huoltajuuden ja asumisen määräämiseen äidille on ”Lasten ja äidin parempi vuorovaikutus”. Vuorovaikutus johon tuomari on todennut äidin vaikuttaneen, ja josta tuomari itse selvästi kirjoittaa todetessaan, ettei äiti voi saada etua eristämisestä. Vuorovaikutukseen minun ja lasteni välillä on selvästi vaikuttanut lasten eristäminen minusta ja äidin vaikuttaminen lapsiin, minkä tuomari on todennut. Tuomari on selvästi tahallaan jättänyt ymmärtämättä viranomaisselvitysten sisällön saadakseen aikaan äidille edullisen tuomion. Tämä on selvä osoitus syrjinnästä sukupuolen mukaan.
Lähes kaikki viranomaisselvitykset ovat todistettavissa joko väärennetyiksi tai vääristellyiksi ja perättömiksi, eikä selvityksiä ole käyty oikeudenkäynneissä läpi niin, että epäkohtiin ja suoranaisiin rikoksiin selvitysten laadinnassa olisi voinut puuttua.

8.Artikla: Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta

suomen käytännön mukaan lapsilla ei ole oikeutta perhe-elämään sen vanhemman kanssa, jonka luona he eivät virallisesti asu, jos se vanhempi jonka luona lapset asuvat ei sitä halua. Ns. etävanhemmalla ei ole mitään oikeutta osallistua lastensa asuinpaikan päättämiseen, ns. lähivanhempi voi päättää asuinpaikan halunsa mukaan. Vaikka asumisesta ja tapaamisesta olisi sopimus tai tuomio, on lähivanhemmalla oikeus rikkoa se halutessaan.

13.Artikla: Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon

suomen viranomaisilla ja oikeuslaitoksella on käytäntö, jonka mukaan ns. lähivanhempi voi muutaa minne haluaa maan rajojen sisällä ilman toisen huoltajan suostumusta. Ei ole edes teoriassa mahdollista saada oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, koska suomi katsoo lähivanhemmalla olevan oikeus eristää lapset isästään (etävanhempi). Eristäminen ja muuttamisen mahdollistaminen antavat huomattavan edun ja mahdollisuuden vaikuttaa lapsiin ennen oikeudenkäyntiä ja selvitysten laatimista.
Poliisi tai muut viranomaiset eivät tutki huoltajuusoikeudenkäynteihin liittyviä tutkintapyyntöjä tai rikosilmoituksia, tai muitakaan viranomaisiin kohdistuvia, jos ne liittyvät huoltajuusoikeudenkäyntiin.


14.Artikla: Syrjinnän kielto

suomen viranomaisten ja oikeuslaitoksen toiminta syrjii ns. etävanhempaa riistämällä häneltä oikeuden päättää lastensa asioista. Syrjinnän perusteena on lasten asuinpaikka, jos lapset asuvat kanssasi, sinulla on oikeuksia lapsiisi, muuten ei ole.

17.Artikla: Oikeuksien väärinkäytön kielto

suomen oikeuslaitos ja viranomaiset tulkitsevat vapaata muutto-oikeutta myös lastensa kanssa muuttaviin vanhempiin. Tulkinnan mukaan ns. lähivanhemmalla on oikeus muuttaa minne tahansa maan rajojen sisällä, ilman toisen huoltajan suostumusta. Lasten ja huoltajan asemasta on säädetty mm. laissa ”laki lapsen huollosta ja tapaamisesta, joka ei erottele huoltajia lähi- tai etävanhempiin. Lähivanhemman oikeuksilla suomessa oikeutetaan sekä lasten, että etävanhemman oikeudettomuus.

53.Artikla: Olemassaolevien ihmisoikeuksien suojaaminen

suomen lainsäädäntö määrittelee huoltajan oikeudet ja velvollisuudet. suomen oikeuslaitos ja viranomaiset eivät noudata lainsäädäntöä, mikä mahdollistaa perhe-elämän menettämisen sekä lapsille että etävanhemmalle.

Ensimmäinen pöytäkirjan

1.Artikla: Omaisuuden suoja

suomen valtion ja viranomaisten lain ja ihmisoikeuksien vastainen toiminta mahdollistaa etävanhemman ajautumisen taloudelliseen ahdinkoon ja tosiasialliseen orjuuteen voimatta vaikuttaa asiaan mitenkään. Ainoana syynä taloudelliseen katastrofiin oli omalla kohdallani se, että lapseni olivat ”kirjoilla” äitinsä luona. suomen toiminnan johdosta lasten asuinpaikasta riippuu, voiko vanhempi päättää itse omasta taloudestaan.

Seitsemäs pöytäkirja

5.Artikla: Aviopuolisoiden yhdenvertaisuus

suomen viranomaiset ja oikeuslaitos kohtelevat huoltajia avioeron jälkeen eri tavalla sen mukaan, asuvatko lapset huoltajan luona vai eivät. suomen lainsäädäntö ei erottele huoltajia toisistaan. Tosiasiallisesti se vanhempi joka ei asu lasten kanssa, ei omaa oikeuksia lapsiinsa. Asuminen kahdessa paikassa ei ole mahdollista. Avioero asettaa vanhemmat automaattisesti eri asemaan sen mukaan kenen luona lapset asuvat.



Kahdestoista pöytäkirja

1.Kaikkinaisen syrjinnän kielto

Ainoana perusteena sille, ettei etävanhemmalla ole oikeuksia lapsiinsa, on asuminen lähivanhemman luona. Etävanhempaa syrjitään huoltajuusoikeudenkäynnissä ainoastaan sen vuoksi että lapset eivät asu hänen kanssaan. Lapsia syrjitään asuinpaikan vuoksi kun heidän oikeutensa toiseen vanhempaan voidaan evätä ainoastaan asuinpaikan mukaan. Heillä ei ole oikeutta siihen vanhempaan jonka luona he eivät asu.


Asiaan vaikuttavat

57.Artikla: Varaumat

suomella ei ole asiaan liittyviä varaumia, eikä voi ollakaan, koska on kyse perusoikeuksista.

Ensimmäinen pöytäkirja

2.Artikla: Liikkumisvapaus

Liikkumisvapaudella oikeutetaan lapsen ja etävanhemman oikeuksien riisto. Kuitenkin lasten ja vanhemman oikeus perhe-elämän kunnioittamiseen ja se, että huoltajan oikeudeksi suomen lainsäädännössä luetaan lapsen asuinpaikasta päättäminen ovat selvästi sellaisia oikeuksia joita ei voida kieltää. Ks artikla 17., oikeuksien väärinäytön kielto.
Lasten oikeuksien sopimusta rikotan myös monilla tavoin, sekin on osa suomalaista lainsäädäntöä.

Edellä mainittujen loukkausten vuoksi ei ole ollut mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin lasteni huoltajuudesta ja asumisesta.

Lisäksi olen asioihin perehtyessäni löytänyt selviä viitteitä siitä, ettei Suomessa yleisestikään tunnusteta vanhempien oikeutta lapseensa tai toisinpäin. Mm. eduskunnan oikeusasiamies on päätöksessään vuodelta 2004 todennut äidillä olleen oikeus päättää, saako hänen hylkäämänsä tytär tavata isäänsä. Lapsiasiamies on sähköpostissaan minulle todennut, ettei huollosta erotettu vanhempi ole asianosainen lasten asioista päätettäessä, mikä tarkoittaa että jos esim. minun lapseni jäisivät äidistään orvoksi, ei minulla olisi asianosaisuutta heidän asioissaan. Tämä on törkeässä ristiriidassa ihmisoikeussopimuksen ja lasten oikeuksien sopimuksen kanssa.










Raumalla 28.2.2011 Olli Keränen


Liitteet:

Korkeimman oikeuden päätös 13.9.2010